Salaman makuinen näyttötehtävä.

Meillä koulussa opiskelut "kuitataan" näytöillä sillä varsinaisia välikokeita opiskelut eivät sisällä. Erinäisiä tehtäviä saadaan tietysti useita joka viikko, mutta suuremmat kokonaisuudet liittyvät yleensä näyttöihin, joita meillä oli ensimmäisen lukukauden aikana kaksi kappaletta: yksi ennen joulua ja toinen heti joulun jälkeen.

Koska viime syksy sisälsi enemmän maalaamista ja piirtämistä, kuin itse kuvaamista, niin hirveän paljon valokuvamatskua ei syksyltä syntynyt - ainakaan sellaista, mitä blogiin asti laittaisin. Iso osa tehtävistä oli harjoituksia, joita teimme koululla toisiamme kuvaten. Esimerkiksi käsisalamaa opeteltaessa harjoiteltiin, miten valon luonne muuttuu, kun salaman heijastaa katon tai seinän kautta verrattuna siihen, että osoittaisi sillä suoraan malliin.


Tällä kertaa ajattelin esitellä yhden näyttötehtävän, jotta saadaan taas hieman kouluaiheista postausta ilmoille :) Tässä loppuvuoden näyttötehtävässä oli tarkoitus ottaa kolme kuvaa eri malleista salamaa käyttäen. Tiesin heti, että haluan mennä ulos sillä en edelleenkään pidä salaman voimakkaasta, jyrkästä valosta. Ulkona salaman käyttö on ehkä hivenen helpompaa, kun sitä käyttää ns. täytevalona luonnonvalon kanssa. Tämä olisi superkiva oppia oikein perusteellisesti.. Harjoitus tekee mestarin. 

Näyttötehtävän nimeksi muodostui "Lempipaikkani Helsingissä", joka lyhykäisyydessään tarkoittaa sitä, että minä valitsin mallin ja malli valitsi kuvauspaikan Helsingistä. Tämä toi tietysti omat haasteensa siksi, etten voinut päättää paikkaa enkä edes säätä ;)
Kuvasin neljä mallia, jotta sain hyvää harjoitusta ja mahdollisimman erilaiset paikat.


Valitettavasti en omista tarvittavia välineitä (enkä edes assaria), että olisin saanut salaman irti kamerasta ja olisin voinut pelata enemmän valon kulmalla, mutta kai se oli toisaalta hyvä aloittaa ihan alusta niin siitä voi sitten edetä uusiin tapoihin. Käsisalama oli siis kameran päällä ja lisäksi laitoin vielä muovisen kuvun ja valkoisen siivousliinan hajottamaan valoa. Oma salamani on niin tehokas, että kuvatessa lähellä mallia, tulee valoa helposti ihan liikaa. Näillä kikoilla sain valon pehmenemään kivasti eikä se hyppää liikaa silmille kuvia katsottaessa.

Kiitokset vielä malleille: Agnetha, Elina, Camilla ja Mia ♥

Kuvauspaikat: Ruoholahden kanava, Lammassaari, Lauttasaari ja Espan puisto.





Bataattisosekeitto & Pollo limonello.

 Ruokaohjeita pyydettiin, joten tässä tulisi bataattisosekeiton sekä pollo limonellon ohjeet :)

Bataattisosekeitto

400g bataattia
2 keskikokoista perunaa
1 porkkana
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1/2 tl suolaa
1/2 tl rouhittua mustapippuria
1/4 tl jauhettua cayennepippuria
2 dl kermaa
vettä
pinnalle raejuustoa

Kuori bataatit, perunat, porkkana, sipuli ja valkosipulinkynnet. Paloittele kasvikset ja laita kattilaan. Lisää sen verran vettä, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Lisää myös mausteet. Keitä ainekset pehmeiksi, soseuta keitto ja kaada sekaan kerma. Kiehauta nopeasti, tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Nauti keitto raejuuston kera.

Huom. Ohjeessa sanottiin 5 dl vettä, mutta tehdessä huomasin, ettei se riittänyt mihinkään, joten lopullista määrää en edes tiedä - sen verran kuitenkin, että kaikki kasvikset mahtuvat kiehumaan vedessä! Valkosipulinkynsiä laitoin aluksi kaksi, mutta seuraavalla kerralla vähensin yhteen (oli vähän liian tujua). Mikäli lisäät joukkoon makukermaa, niin sillä saa keittoa varioitua kivasti. Siskolta sain lisäksi vinkin lisätä vuohenjuustoa keittoon, joten sekin voisi olla aika nam!



Sitruunapasta / Pollo limonello

3 broilerin rintafilettä
voita / öljyä paistamiseen
1 sipuli 
ripaus cayennepippuria
2 dl kermaa
1 rkl kanafondia
1/2 rkl kurkumaa
3-4 valkosipulinkynttä
1-2 tl inkivääriä
2 rkl sitruunan mehua
2 rkl hunajaa
2 dl maustamatonta jogurttia
suolaa
pastaa
parmesania
tuoreita yrttejä


Suikaloi broilerifileet ja ruskista ne pannulla. Lisää pilkottu sipuli ja cayennepippuri, kuullota. Sekoita joukkoon kerma ja kanafondi. Anna kastikkeen kypsyä hetki ja laita pasta kiehumaan. 
Lisää kurkuma, pilkottu valkosipuli, raastettu inkivääri, sitruunan mehu ja hunaja. Jatka kypsyttelyä miedolla lämmöllä. Lisää lopuksi jogurtti ja suola maun mukaan. Sekoita kastike valutetun pastan joukkoon. Raasta annoksen päälle parmesania ja koristele yrtein. 


Huom. Oikaisin fileiden kohdalla ja ostin suoraan suikaleita. Kanafondia en kaapista löytänyt, joten liotin kanaliemikuution tilkkaan vettä. 
Pasta oli vielä parempaa seuraavana päivänä, kun kastike oli imeytynyt kunnolla pastan joukkoon. 


Nam! Nämä on molemmat niin hyviä, että kannattaa kokeilla :)





Tämän viikon..



.. paras päivä

Oli eilen, lauantaina. Se oli huhtikuun ensimmäinen päivä ja tuntuu, että kevät menee aina yhtä nopeasti! Siis ihan kohta on toukokuu ja sitten kesä. Kevät tarkoittaa yleensä hyviä juttuja, ihanaa lämpöisen ajan odottelua ja VALOA!

.. söpöimmät ostokset

Tein eilen Zarassa. Tai oikeastaan maksoin vaatteet jo hetki sitten ja noudin ne eilen Zaran myymälästä. 
Jos saisin ostaa lastenvaatteet vain yhdestä kaupasta, valitsisin ehdottomasti Zaran sillä sieltä löytyy omaan makuuni kauneimmat värit, hillityt kuosit, mutta myös vähän erikoisempaa, jos niin tahtoo. Nyt, kun tyttö on jo vähän kasvanut vauva-ajoista, on vaatteiden ostaminen paljon mukavampaa. Ostan lastenvaatteet pääasiassa Zarasta ja Hennesiltä sekä Torista käytettyjä vaatteita päiväkotiin. Mistään muualta en ole onnistunut löytämään yhtä paljon mieleisiä juttuja nyt kun bodyjakaan ei enää tarvitse. 

.. inspiroivin meno

Kävin tänään katsomassa Anu Pentikin Kolme Tilaa Taidehallissa ja tiesin jo etukäteen, että tulen tykkäämään siitä kovasti. En ole koskaan ollut erityisemmin Pentikin astioiden perään, mutta savi- ja keramiikkataide on kiehtonut pitkään. Tykkään saven työstämisestä ja sen tyyppisestä tekemisestä, jossa saa muovailla käsillään asioita. Oikeastaan ihmettelen, miten en ole koskaan sitä kunnolla harrastanut sillä se on lapsesta asti kummitellut takaraivossa. Lopulta olen aina kääntynyt maalaamisen tai valokuvaamisen puoleen.
Näyttely oli valtavan inspiroiva ja voisin tehdä ihan samoja juttuja, mitä siellä näin. Isoja kukkia, siipiä, palleroita.. En osaa sanoa mikä näyttelyn osa oli suosikkini, mutta kun laitetaan samaan tilaan paljon isoja juttuja, kuten nyt vaikka kuvassa näkyviä mielettömiä kukkia, niin olen ihan että vau!
Haluaisin samantien elämysretkelle Posiolle, tilata kymmenen kiloa savea kotiin ja alkaa muovailla.

.. maistuvin ruoka

Sen lisäksi, että meillä on koulussa tosi hyvä, ilmainen ruoka, olen onnistunut tekemään tällä viikolla kahta sellaista ruokaa kotona, jotka varmasti jäävät tekolistalle pitkäksi aikaa. Eilen kerroin tehneeni ensi kertaa bataattisosekeittoa, joka oli viedä kielen mennessään. Tänään puolestaan valmistin ekaa kertaa Pollo limonelloa eli sitruunapastaa ja herttileijaa, miten ihania makuja siinä oli! Meinasin ihan oikeasti syödä yhden päivän aikana koko kattilallisen, joten kertonee jotain makuelämyksestä!

.. viihdyttävin sarja

Pitkään olin sitä mieltä, ettei 35-vuotias voi millään tykätä teinisarjoista, vaikka niitä välillä tulee huvin vuoksi katsottuakin. Päätin siitä huolimatta vilkaista, mitä paljon puhuttu SKAM oikein pitää sisällään ja hieman tahmean alun jälkeen sarja imaisi täysin mukaansa. Jaksot ovat mukavan lyhyitä, joten niitä pystyy helposti katsomaan kolme tunnissa (ja aika monta päivässä..) ja tuli huomattua, että sarjaa oli pakko päästä katsomaan ihan joka välissä varsinkin, jos se jäi jännään paikkaan. Eka kausi ei ollut suosikkini, mutta toka oli kyllä aivan paras ja kolmos kausikin niin ihana, että en tiedä voiko nelonen enää parantaa tuosta millään. Katsottuani kaikki jaksot, mietin onko elämää enää SKAMin jälkeen olleskaan :D Onneksi Devious Maids ja Bachelorette ajavat hyvin hömpän tarpeen niin aivot ovat saaneet lepäillä jatkossakin.


.. jännin hetki

Lyhyen ajourani aikana olen pelännyt ihmisten yliajamisen ja kolarien lisäksi yhtä asiaa ja valitettavasti se tapahtui tällä viikolla. Olin ajamassa kouluun Tuusulanväylän vasenta kaistaa, kun auto päätti, että nyt riittää ja hajosi käytännössä keskelle pahinta mahdollista tilannetta. Takana oli ties kuinka monta kymmentä autoa kiihdyttämässä kasikymppiin eikä mitään paikkaa, mihin olisin voinut ohjata auton, jotta olisin päässyt pois alta. Parissa sekunnissa onnistuin onneksi löytämään hätävilkut ja sitten vain toivoin, että takana olijoilla olisi nopeat hoksottimet. En vieläkään ymmärrä, miten ne kaikki onnistuivat väistämään, mutta onnea oli selvästi matkassa. Eräs ystävällinen auto jäi taakseni katsomaan olenko saanut kohtauksen vai mitä ja sain viimeisillä vauhdeilla itseni kaikkien kaistojen yli toiseen reunaan. Selvisin ehjin nahoin ja pelkällä pelästymisellä, mutta ihan varmasti en halua koskaan enää joutua samaan tilanteeseen. Ei ainakaan parantanut mun ajokammoani, mutta eiköhän se siitä jossain vaiheessa unohdu :) Tosin nyt mennään sitten ilman autoa, joka tuokin aikamoisia haasteita mukanaan.

.. paras fiilis

Paras olotila pitkään aikaan oli tänä aamuna, kun heräsin kasin maissa hyvin nukutun yön jälkeen. Muu perhe on reissussa, joten sain nukkua ensimmäistä kertaa kunnolla pitkäääään aikaan. Oli asiat millä tolalla tahansa, niin unta ei kyllä korvaa mikään. Jokaisen pienen lapsen vanhemman pitäisi saada aina silloin tällöin nukkua rauhassa, niin johan jaksaa taas porskuttaa eteenpäin :)




Huhtikuu alkoi hyvin.

Halojaa! Edellisestä postauksesta on vierähtänyt hyvä tovi. On ollut kevään korvalla vähän terveyshuolia ja mihinkäs se kiirekään meidän perheestä olisi kadonnut, kun on kerran saapunut? Nyt näin tilaisuuden koittaneen sillä ensimmäistä kertaa ikinä sain muutaman päivän vain itselleni. Muu perhe lähti reissuun ja minä jäin pitämään kotia sekä omaa aikaa.

Voitteko arvata, mikä oli ensimmäinen ajatus siitä, mitä haluaisin tehdä? Ei, tämä ei ole kovin vaikea kysymys.. Varsinkin jokainen äiti-ihminen varmasti sen arvaa : NUKKUA.
No, mutta huonona kakkosena ei suinkaan tullut blogi sillä olen kyllä tätä kovasti kaivannut. Kuten tiedätte, niin ei tätä hommaa kannata kuitenkaan hampaat irvessä, rättiväsyneenä ja keskellä yötä tehdä, kun viimein saa minuutin itselleen. En ole sitten ressannut :)

Saatoin reissulaiset asemalle ja kävelin itku silmässä kaupoille, kun oli minuutin päästä jo niin kova ikävä, että meinasi järki lähteä. Mies yritti kirjoitella perään, että koita nyt nauttia, ei tämmöistä herkkua tule taas --- milloinkaan. Yritin miettiä olenko ollut tytöstä yhtään yötä erossa, mutta valtasi iso black out enkä kykene muistamaan miten asia on, mutta epäilen, että tämä on eka yö eri osoitteissa. Luultavasti herään huomen aamulla ihan normisti kuudelta, mutta josko vaikka yö menisi tasaisemmin ja torkkuisi paremmin, kuin yleensä. En edes tiedä milloin meillä olisi nukuttu kokonainen yö..

Kaupoilla hetken aikaa lorvittuani (oli muuten ihanaa vaan kävellä hyllyväleissä katselemassa kiireettä, vaikka ei mitään edes tarvitse) ostin kotiin ruukkunarsissin, macaronseja ja kaivoin jääkaapista tekemääni bataattisosekeittoa. "Löysin" keiton hetki sitten enkä ymmärrä, miten en ole sitä koskaan ennen itse tehnyt - siis niin helppoa ja vie kielen mennessään! Eikä maksa mitään. Olen tehnyt sitä nyt pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla unohdin kerman kokonaan, mutta silti olin pyörtyä, miten hyvää siitä tuli. No, arvaatte oliko hyvää sitten kermalla?


Ennen sitä paljon odottamaani nukkumista ajattelin siivota koko kämpän. Haluaisin oikeasti pitää viikkosiivouksen aina perjantaina, että voisi aloittaa viikonlopun puhtaassa kodissa, mutta todellisuus on kyllä jotain ihan muuta. Mukavaa, ettei meillä ole käynyt hetkeen ketään kylässä, niin ei ole tarvinut ajatella asiaa..
Parasta on, kun nurkat tuoksuu puhtaalle, pöydällä on tuoreita kukkia ja voi vaan keskittyä lehden lukuun tai hömppäsarjan katseluun. Sitäpaitsi universumi tiesi, että juuri tällaisena päivänä rakastan sadetta, joten sain vielä senkin - onnen tyttö!


Nyt se oma aika sitten täysillä käyttöön. Toivottavasti kuullaan pian!




Lomahommia.


Täällä on ollut muutama päivä hiljaista sillä olen vietellyt talvilomaa. Pelkän rentoilun sijaan päätin, jo hyvän aikaa sitten, että lomalla tulee olemaan tasan yksi teema ja sen nimi on nettisivut. Kuinka monta vuotta olenkaan haaveillut omista nettisivuista? No aivan tarpeeksi monta!
Itse asiassa aloitin sivujen tekemisen jo vuosi sitten domainin ostolla ja yritin räpeltää silloin jotain kasaan, mutta homma vaikutti niin vaikealta ja toisaalta ihan mahdottomaltakin pienen vauvan kanssa kotosalla ollessa. Vuosipäivän kunniaksi oli jo korkea aika jatkaa räpellyksiä.

Kaikki on pitänyt selvittää alusta lähtien, mutta koodaamaan en sentään viikossa opetellut. Ehkä senkin aika vielä joskus tulee! Nyt kuuden päivän koneella istumisen, lukuisten matcha lattejen ja ahaa-elämysten jälkeen ollaan tilanteessa, että suurin työ on tehty, joten toivottavasti ensi viikolla jo pääsen avaamaan sivut. Olen niin innoissani, että sain ne viimein aikaiseksi! :)

Talviloma meni tällä kertaa siis sisällä istuessa. Ilmeisesti ulkona on ollut hienoja kelejä. Aurinko taitaa paistaa tälläkin hetkellä - ihan kevätfiilis jo 



Cam Cam Copenhagen.


Rakastan pastelleja ja pehmeitä sävyjä lastenvaatteissa sekä käyttötavaroissa. Raskaana ollessani etsin Suomesta (välillä vähän turhautuneenakin) kauniita hoitotarvikkeita ja suloisia vaatteita pikkuiselle, mutta törmäsin usein vain räikeisiin väreihin ja suljin selaimen nopeasti. Vauvan saatuani, siinä syötellessä, oli aikaa uppotua Instagramiin ja bongasin sieltä monta ihanaa tiliä, joista yksi oli suloinen Cam Cam Copenhagen. Ihastuin neutraaleihin, puuterisiin sävyihin ja toivoin, että olisin törmännyt niihin vähän aiemmin sillä moni asia olisi ratkennut samalla kertaa.

Mikäli oma makusi on samanmoinen, kannattaa ehdottomasti kurkata heidän nettisivuilleen!
Jos nyt olisin raskaana, ostaisin tuolta samantien ainakin hoitoalustan, mobilen, laukun ja lakanat ♥
Tällä hetkellä haaveilen suloisesta lakanasetistä Erinin nukensänkyyn - sen voin sentään vielä toteuttaa, kun muutoin nuo vauva-ajan tarvikkeet eivät enää meille ole tarpeellisia.

Tanskassa osataan niin hyvin nämä sisustus- ja kuosijutut, kuten sata muutakin asiaa, että sinne on kyllä pakko päästä taas jossain vaiheessa ihastelemaan. Edellisestä Köpiksen reissusta on jo ihan liian monta vuotta! Ehkä ensi vuoden matkahaaveilu voisi kohdistua siihen suuntaan.. Luultavasti niillä hiekkarannoilla tykkäisi Erinkin juoksennella uikkareissaan :)

Suomessa Cam Cam Copenhagenia myy ainakin Bebes. 





Koulutehtävä - Kolme muotokuvaa.



Meillä on ollut koulussa paljon kuvaustehtäviä tekniikkaharjoituksista isompiin puristuksiin. Ajattelin vilauttaa teille nyt erään viime syksyisen vähän isomman tehtävän lopputuloksesta muutaman kuvan.

Tässä tehtävässä oli tarkoitus ottaa samasta mallista kolme erilaista muotokuvaa, jotka kuvastavat tyyliltään eri aikakausia. Kaksi ensimmäistä aikakautta meille oli osoitettu valmiiksi ja ne olivat piktorialistinen sekä modernistinen. Kolmannen saimme päättää itse ja päädyin lopulta tekemään surrealististyyppisen muotokuvan. Mallina toimi jälleen kerran upea ja muuntautumiskykyinen Mia, jonka kanssa ollaan muutamia tehtäviä toteutettu hyvällä yhteistyöllä. Olen kovasti kiitollinen, että pyytämäni mallit ovat aina niin innostuneita ja avuliaita sillä ilman heitä olisi kovin vaikea saada tehtäviä tehtyä :) Tämä tehtävä toteutettiin kokonaan vapaa-ajalla, joten siihen upposi monena päivänä useampi tunti.

Ensimmäinen kuva on arvatenkin piktorialismia jäljittelevä muotokuva. Silloin oli ominaista, että kuvat olivat hämyisiä, utuisia ja epätarkkoja muuten paitsi kasvojen/silmien alueelta. Onnistuttiin mielestäni kivasti toteuttamaan tuo hämyisyys päivän viimeisten valonsäteiden voimalla suoraan ikkunan edessä. Linssin päälle laitoin elmukelmua, johon sivelin vielä rasvaa päälle, jotta tulos olisi mahdollisimman epätarkka. Elmukelmua kannattaa kokeilla muihinkin kuvauksiin - sillä saa hauskan efektin aikaan riippuen kelmun määrästä sekä asettelusta :)



Seuraavana vuorossa oli modernistinen muotokuva, jota metsästettiin Mian kanssa niin Kiasman sisällä kuin ulkopuolellakin. Lopulta kävelimme vielä Oopperan hujakoille, jossa pyysin Miaa asettumaan tuollaiseen nurkkaukseen. Täytyy sanoa, että ihailen malleja, jotka heittäytyvät kylmästä viimasta sekä pissanhajusta huolimatta täysillä hommiin!

Nämä postauksen kuvat ovat kaikki tuosta samasta paikasta, mutta Kiasma-otoksia on nähtävillä Mian Instassa, kun kelaa vähän kuvia taaksepäin.
Modernistisen tyylin mukaisesti lähdin tekemään kontrastista kuvaa pelkistetyllä otteella. Linjat ja erilaiset kuvakulmat olivat tämän aikakauden pääpiirteitä.


Viimeinen kuva otettiin meidän talon vintillä, josta löytyi hieno tiiliseinä taustaksi. Halusin treenata tässä kohtaa vähän photaritaitoja ja yritin saada eräänlaista läpinäkyvyysefektiä aikaan. Se olisi voinut onnistua paremminkin, mutta lopulta olin tähän ihan tarpeeksi tyytyväinen :)

Kaiken kaikkiaan tehtävä oli mielenkiintoinen ja sen avulla tutustui tosi hyvin erilaisiin aikakausiin. Kuvien lisäksi meidän tuli myös kirjoittaa lyhyesti kustakin aikakaudesta ja siinä samalla tuli oppineeksi monen monta asiaa. Itse opin tällä tavalla parhaiten - tekemällä, ei pelkästään lukemalla. Olen tykännyt tosi paljon Pekkiksestä nimenomaan käytännönläheisen otteen vuoksi.






Haluatteko nähdä jatkossa lisää koulutehtäviä ja niiden toteutuksia? :)